Category Archives: interview

Poimintoja ohjelmasta: musiikkidiggarille

Laser Guitar

Poimintoja ohjelmasta: lapsiperheille

Scratch-ohjelmontityöpaja, kuva: Erika Rintala

Scratch-ohjelmontityöpaja, kuva: Erika Rintala

Wärkkäjäesittely: Miltä scifi kuulostaa?

espa_vulvan_salute_080715

Tule kuuntelemaan neliäänistä nörttimusaa ja tarinoita Another Castle -kuoron tee se itse -ideologiasta.

Nörttikuoroksi tituleerattu Another Castle esittää Maker Fairessa kattauksen mielikuvitusmaailmojen hienoimpia sävelmiä. Managerikettu Anna Lantee lupaa yleisölle ison kasan naisenergiaa ja nörtteilyn ilosanomaa. Kuoron lauluvalinnat ammentavat fantasiasta, scifistä, elokuvista, peleistä ja tv-sarjoista – eli asioista, joista kuorolaiset muutenkin intoilevat.

Kuorolaisille nörttiys on kehu ja ylpeydenaihe!

Lantee kertoo, että kuoro perustettiin, jotta sen jäsenet saisivat laulaa juuri sitä, mikä heitä kiinnostaa. Näkyvin nörttiys tulee esiin tietenkin kuoron ohjelmistosta. Lisäksi läsnä on se pidäkkeettömän innostumisen kulttuuri, joka usein on nörteille tyypillistä. Lantee riemuitsee, että tässä kuorossa asioista saa innostua juuri niin paljon kuin haluaa miettimättä, onko tämä sopivaa. Nörttikulttuuri ja fanituksen kohteet näkyvät myös kuoron visuaalisessa ilmeessä.

Maker-kulttuuria ja vahvaa tekemisen meininkiä

Kuorossa on mukana eri alojen taitajia. Lähes kaikki saadaan tehtyä omin voimin, toki kengännauhabudjetilla, Lantee kertoo. Tämä on kuorolle suunnaton voimavara ja yksi parhaista ominaisuuksistamme, hän jatkaa.

Kuoronjohtaja nousi puikkoihin omista riveistä. Kuoron graafinen taitaja suunnittelee käyntikortit ja keikkamainokset. Käyntikortit ja tarrat on saatu painossa työskentelevältä kuorolaiselta. Someyhteyksistä vastaa viestintäalan ihminen. Kuoron tapahtumien järjestämiseen tarvitaan kaikkien kuorolaisten työpanos, koristelujen ja rekvisiitan askartelusta ruokien ja leipomusten valmistamiseen sekä loppusiivoamiseen.

Kuoroyhteisö poikii sivuprojekteja

Kuorolla on liikuntaryhmä, käsityökerho, pelikerho ja aikuisten kantelemuskari. Toiminnassa on myös erittäin aktiivinen kirppisryhmä. Yksissä tuumin on käyty luovuttamassa verta ja osallistuttu Pride-kulkueeseen sekä tasa-arvoista avioliittolakia kannattaneeseen Tahdon-kampanjaan.

Kuorossa yhteisöllisyys on hyvin voimakasta: joukosta löytyy apua niin muuttoon kuin ruoan viemiseen sairastuneelle kuorolaiselle. Laulajien yhteinen FB-chat piippaa satoja viestejä päivässä, kissavideoista politiikkaan. Lantee kertoo herkullisen yksityiskohdan: aivan erityisen mieluusti värkätään (ja syödään) kakkuja, joten kuorolaisten kekkereissä on aina huikean hyvät tarjoilut. 

Pääseekö mukaan?

Tällä hetkellä valitettavasti kuoroon ei mahdu mukaan uusia laulajia, koska harjoitustilojen seinät tulevat vastaan. Seuraamalla Another Castle -fanisivua Facebookissa saa kuitenkin tiedon tulevista liittymismahdollisuuksista! Samantapaista laulumeininkiä on myös Turun ja Oulun sisarkuoroissa.

Another Castle Espoo Mini Maker Fairen lauteilla lauantaina klo 16.00 

Facebook-sivu (www.facebook.com/atanothercastle)  

Videoita on Youtubessa: https://www.youtube.com/channel/UCK8tnvmAn9nV3wXMeDcCOmQ

Kuva Another Castlen keikalta Espalla 8.7.2015.
Kuvaaja:  H. Hakala.

Meet a maker: Juan Duarte on making sounds

SONY DSC

SONY DSC

Who are you?

Juan Duarte Regino
http://juanduarteregino.com/

What kind of Making have you specialized into?

Sound electronics, experimental instruments, ludic interfaces, interactive audiovisuals.

What kind of a workshop will you have at Espoo Mini Maker Faire?

I am interested to arrange a workshop to build a sound synthesiser controlled by light sources. It is especially suitable for an audience who is interested in a more experimental approach, whom want to learn some basics on electronic components used for sound, in a highly user customisable manner.

Tell us about a project that you are proud of?

Pulsar Kite: it’s a sound instruments controlled by a kite, it is also the topic of my thesis at the Media Lab in Aalto University. I’ve presented and developed Pulsar Kite during in a series of exhibitions and art residencies. In future I am planning to arrange a workshop on sonic kites.

Jua_Duarte1

What skills would you like to learn?

I would like learn more about how to use traditional analog electronics, that is to not depend totally on computers and produce low level sound and visual interactions. The use of rough electronics has a lot of potential in performative and installation arts. However mixing digital and analog has certainly an own charm of combining the best of two worlds.

What is your dream project?

Make a public installation with sound instruments I build, can be kites, or any other materials that people can interact with in a simple and fun way.

Värkkääjäesittelyssä: Mira-Pauliina Puhakka ja zinetyöpaja

MiraPauliina

Mikä on nimesi?

Nimeni on Mira-Pauliina Puhakka, lempinimenä tai kutsumanimenä on usein Mipa.

Millaiseen tekemiseen olet erikoistunut?

Tykkään tehdä paljon käsitöitä, innostun hirveän nopeasti kaikesta uudesta ja haluan aina kokeilla erilaisia juttuja. Olen tehnyt sarjakuvia ala-asteelta asti ja opiskelin vuosina 2007-09 Limingan taidekoulussa sarjakuvalinjalla. Siellä opin pienlehtien tekemisen jalon taidon ja sen jälkeen olen tehnyt monia omia lehtiä ja toimittanut muutamia tovereiden kanssa tehtyjä lehtiä. Olen samaista pajaa pitänyt myös aiemmin ja on ihanaa nähdä ihmisten innostuvan siitä, miten helppoa oman lehden tekeminen on.

Opiskelen parhaillaan Metropolia ammattikorkeakoulussa paperikonservaattoriksi. Opintoja on jäljellä vielä pari vuotta. Olen aina tykännyt työskennellä paperimateriaalien kanssa ja on aivan parasta opiskella alaa jossa paperi on se keskeisin asia. Paperimatskujen kanssa olen siis tehnyt vaikka mitä aikojen kuluessa: origameja, kaiken maailman askarteluja, paperimassaa ja paperinvalmistusta (kierrätysmatskuista ja itse kerätyistä luonnonkuiduista), kirjansidontaa ja sen lisäksi vielä kaikkea mahdollista taidehässäkkää mitä paperin päälle voi tehdä: taidegrafiikkaa, piirtämistä, maalaamista…

Mitä aiotte esitellä Espoon Mini Maker Fairessa?

Aion pitää non-stop zine- eli pienlehtipajaa. Pajassa saa tehdä aivan oman näköisensä pienen lehden, jonka kopioiminen käy käden käänteessä eikä tarvitse vaivata päätään niittien tai sivusuunniteluiden ja asemointien kanssa. Tekniikoina voi käyttää mitä tahansa päähän pälkähtää, kirjoittamisesta maalaamiseen ja piirustuksista kollaaseihin. Kaikenlaisia materiaaleja löytyy laidasta laitaan ja kannustan kokeilemaan vähän erilaisiakin matskuja joihin on itse yleensä tottunut. Aiheita voi ottaa omasta elämästä ja itseä koskettavista asioista, vaikka omista lemmikeistä, lempi elokuvista tai vaikka politiikasta jos siltä tuntuu.

Zinekulttuurilla on pitkät juuret. Erilaisia mielipidelehtisiä ja pamfletteja on ollut vaikka kuinka kauan. Vallitsevan zinekulttuurin historia alkaa science fictionin fandomin tuottamista fanzineista eli fanilehdistä, joita alettiin tehdä jo 1930-luvulla. Punk-liikkeen noustessa 70-luvulla zinet olivat tärkeä tiedon jakamisen muoto jonka mahdollisti halpojen valokopioiden yleistyminen. 90-luvun alussa zinet mediana levisivät yhä laajemmalle ihmisten tietouteen feminististen liikkeiden vaikutuksesta. Tietokoneiden yleistyttyä 90-luvun lopulla pienlehtien suosio laantui samalla kun henkilökohtaisia kotisivuja oli yhä useammalla netin käyttäjällä. Nykyään pienlehtiä liikkuu paljon sarjakuvatekijöiden toimesta, sekä ainakin feministisissä ja anarkistisissa liikkeissä. Myös monet tekevät pienlehtiä ihan vain omaksi huvikseen ja vaihtelevat niitä erilaisissa tapahtumissa ja postin kautta tai antavat tutuille lahjoina.

Zinekulttuurissa vallitsee hillittömän hieno tee-se-itse mentaliteetti, jonka avulla voi oikeasti jakaa tietoa mitä erilaisemmista asioista. Pienlehtiä lukemalla voi oppia uusia asioita tai innostua kokeilemaan jotain ennennäkemätöntä. Parasta on kun saa kertoa tarinoita ja näyttää muille itseä kiinnostavia juttuja.

 Kerro projektista josta olet ylpeä?

Tehtiin tovereiden kanssa taidekoulussa fanzineprojekti Pokémon-pelisarjasta, jossa sarjakuvapiirtäjät loivat uusia tarinoita noiden taskumonstereiden maailman pohjalta. Projektiin löytyi tosi nopeasti ja helposti iso ja upea porukka tekijöitä, jossa minä toimin muutaman muun kanssa pääorganisaattorina. Tein lehteen itse kansikuvan ja taiton ja se printattiin sarjakuvafestivaaleille myyntiin viime tingassa ihan omin pikku kätösin rupuisella vanhalla kopiokoneella koulun hikisessä tietokoneluokassa. Lehdestä tuli hitti ja se myytiin loppuun miltei välittömästi. Tehtiin lehdelle vielä kaksi jatko-osaa jotka menestyivät yhtälailla.

Painosmäärät jäivät harmillisen pieniksi kun kaikki tehtiin aikaa vievänä käsityönä. Mutta olivatpahan tosi upeita! Kokemuksena noiden lehtien tekeminen hyvässä porukassa oli aivan mieletöntä ja innostavaa, yrityksen ja erehdyksen kautta opittiin tekemään törkeen hieno lehti ihan alusta asti itse.

Mitä taitoja haluaisit oppia seuraavaksi/ Mikä on unelmaprojektisi?

On niin paljon kaikkea hauskaa ja upeaa jota haluaisi oppia! Ja joka päivä tulee vaan uusia ideoita. Yksi päivä haikailin puutöiden perään. Myös vaateiden ompelu ja saippuan valmistaminen kiinnostavat, niistä osaan perusteet mutta haluaisin osata vielä paremmin ja vielä kun löytäisi aikaa siihen tekemiseen. Mitään varsinaista unelmaprojektia minulla ei kuitenkaan ole.

Värkkääjäesittelyssä: Hacklabit

Kuka olet?

Juuso Metsävuori, tulen Turun Hacklabista.

Kerro vähän hacklabeista? Miten ne ovat saaneet Suomessa alkunsa ja ketä niissä on mukana?

Hacklabit (www.hacklab.fi) ovat harrastajien ylläpitämiä työtiloja, joissa labien jäsenet voivat toteuttaa omia projektejaan. Kenellä tahansa on mahdollisuus liittyä hacklabin jäseneksi. Lähitoiminta alkoi Helsingissä reilu viisi vuotta sitten ja nykyään läbejä löytyy yhdeksän ympäri Suomea ja maailmalla reilu tuhat. Nimi hacklab on valittu muualla maailmassa käytetyn hackerspacen mukaan, mutta muita hyviä nimiä olisi makerspace taikka yhteisöllinen työpaja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mitä hacklabeissa voi tehdä ja millaiseen tekemiseen olet itse erikoistunut?

Useimmat hacklabien jäsenet ovat pääosin kiinnostuneita elektroniikasta tai tietotekniikasta, mutta itse toiminta ei ole sidottu mihinkään tiettyyn aihealueeseen. Läbin päätarkoitus on tarjota jäsentensä tarvitsemat työtilat, sekä työkalut projektien toteuttamiseen olivat ne sitten ompelemista taikka polkupyörien huoltoa. Omien projektien lisäksi hacklabeissa on mahdollista oppia toisilta ja jakaa omaa osaamistaan. Niissä järjestetäänkin oma-aloitteisesti ja vapaalla tavalla organisoituvasti koulutusta esim. elektroniikan alkeissa tai jatkotasolla.

Itse keskityn pääosin elektroniikkaan ja toiminnan ylläpitämiseen.

Mitä aiotte esitellä Espoon Mini Maker Fairessa?

Elektroniikkaa, robotteja, 3d-tulostusta, sekä satunnaisia jäsenten projekteja, jotka valitaan myöhemmin. Hacklab.fi edustaa kaikkia Suomen Hacklab-yhdistyksiä ja -ryhmiä. Työpisteellämme voi opetella elektroniikkaa ja rakennella ääntä pitäviä laitteita. Lisäksi luotamme löytyy robottirata.

Kerro projektista josta olet ylpeä?

En erityisemmin ole ylpeä mistään projektistani, mutta akkukäyttöinen matkakaiutin on ollut kovassa käytössä ja tulee aika varmasti paikanpäälle esille.

Hacklab-haastiskuva

Mitä taitoja haluaisit oppia seuraavaksi/ Mikä on unelmaprojektisi?

Cnc koneistaminen (tietokoneohjatuilla työstökoneilla; computerized numerical control – tietokoneistettu numeerinen ohjaus), sekä muu mekaaninen rakentaminen vaikuttaa mielenkiintoiselta. Elektroniikka hajoaa ja softa häviää, teräksestä saisi tehtyä jotain ikuista.

Värkkääjäesittelyssä: Valopaja

Varjoasetelma

Mehupillistä valomiekka – valomaalauksessa arkisillakin esineillä voi tehdä taidetta

Valopajan Jukka Laine pitää Espoon Mini Maker Faire -tapahtumassa työpajan kaikille valotaiteesta kiinnostuneille. Hän kuuli ensimmäistä kertaa Maker-kulttuurista tänä syksynä, mutta uskoo olevansa samalla aaltopituudella värkkääjien kanssa, kutsuuhan hän leikkisästi omaa työskentelyäänkin niksi-pirkkailuksi. Laine nosta hattua Maker-kulttuurissa sille, että suuretkin oivallukset voidaan toteuttaa suhteellisen pienellä vaivannäöllä ja edullisesti.

Valo opettaa arvostamaan pimeyttä

Noin seitsemän vuotta sitten Jukka Laine koki mullistavan hetken. Eräs hänen valotyöpajansa osallistujista heilautti sattumalta kuvan laukaisuhetkellä valoa ja pokkarin ruudulle ilmestyi lyhyt valojuova. Kotona Laine ryhtyi tutkimaan kameran ominaisuuksia tarkemmin ja löysin sieltä pidemmän valotusajan. Valomaalauksen ovi aukesi.

Vaikka Led-teknologia ja digikamerat ovat tuoneet valomaalausta yhä useampien ulottuville, ensimmäiset valomaalaukset tehtiin jo 1800-luvun lopulla ja tekniikka käytti muun muassa Pablo Picasso. Nykyisin työpajoissa käytössä olevat valot eivät kuumene eivätkä hajoa turhan helposti, joten lapsetkin pääsevät turvallisesti mukaan. Päiväkodeissa pajaan tutustutaan ensin normaaleissa valoissa, ettei kenenkään tarvitse pelätä pimeää. Laine kertookin, että valon kanssa työskennellessä oppii arvostamaan pimeyttä, sillä se toimii suojelevana elementtinä. Tämä ajatus tuo lohtua lokakuussa.

Valomaalaus

Mikä valossa innostaa?

Valaistuksen medianomia kiehtoi valon minimalistisuus ja ajatus siitä että se luo tilan, vaikka tulitikkurasiaan. Aina ei tarvitse olla show-räiskettä ja mahtipontiset efektit lähinnä haukotuttaa nykypäivänä. Lainetta inspiroi erityisesti vanhat japanilaiset traditiot valon suhteen, siellä mennään varjojen ehdoilla, eikä valaista kaikkea kuten länsimaisessa yhteiskunnassa.

Työpaja Maker Fairella

Tapahtumaan onkin tulossa varjoasetelma-painotteinen paja, jossa pääsee tekemään minimalistisia asetelmia taustakankaalle. Laineen pitämään työpajaan voi osallistua ihan kuka tahansa valosta kiinnostunut. Siitä voi yhtä hyvin löytää uuden harrastuksen tai ammentaa ideoita vaikkapa päiväkotityöskentelyyn. Valomaalaamisen opettaminen vie sen verran aikaa, ettei puolessa tunnissa ehdi muuta kuin kokeilla. Laine pitää myöhemmin erityisesti valomaalamiseen keskittyvän kurssin Työväenopistolla, jossa voi sitten harjoitella ihan urakalla.

Laine kertoo, että Maker Faireilla olisi hauska törmätä värkkäykseen, jossa olennaista on liike tai joku liikkuva esine, kuten vaikkapa  rengas johon saisi pieniä valaisimia kiinni sinitarralla. Hänellä onkin kokemusta spontaanista liikkeestä. Toimiessaan invalidin avustajana, Laine keksi laittaa ledit pyörätuolin renkaisiin. Pitkällä valotusajalla tuli kuulema todella huikeita valokuvioita.  

Valon voi kiinnittää lähes mihin tahansa

Yksi hauskimmista ja samalla arkisimmista laineen käyttämistä valotyökaluista on mehupilli. Pillin voi teipata pienen led-valaisimen kärkeen ja voilá siitä tuleekin valomiekka. Kun mehupilliä sitten heiluttaa vinhasti tunturimaiseman takana, se piirtää kuvaan revontulet.

Valomaalausta voi tehdä yksin ja yhdessä

Valomaalaamaan voi lähteä keskenään omien kamppeiden kera hämärään metsään tai sitä voi tehdä yhteisissä työpajoissa. Yhteisöllisyyttä lajiin löytyy myös, kun jakaa kuvia verkossa kaikkien nähtäville. Laine on kansainvälisen Light Painting World Alliancen jäsen. Verkkoyhteisöllisyyden lisäksi LPWA järjestää näyttelyitä ja valomaalaajien tapaamisia ympäri maailmaa. Laine kannustaa: “Jos joku värkkääjä todella innostuu valomaalaamisesta ja saa siitä aktiivisen harrastuksen, niin mukaan vaan, LPWA:n jäsenyys on ilmaista.”

Valopaja taidekollektiivi

Taidekollektiiviin kuuluu Jukka Laineen lisäksi kolme valomaalaajaa. Laine kertoo:

“Janne Parviainen ja Hannu Huhtamo tulivat mukaan viitisen vuotta sitten. Viime vuonna otimme neljänneksi jäseneksi Markus Lohikosken, hän on kehitysvammainen valomaalaaja, jolle olen opettanut järjestelmäkameran käytön.”

Linkit: http://www.valopaja.com/

Tee se itse valaisin: https://www.youtube.com/watch?v=W-e6G9t70-0&list=FLd52u–4YqHJcAQLJbq48ow

Varjoasetelma 2

Värkkääjäesittelyssä: Krisjanis Rijnieks

krisjanis-by-irina-2015

What is your name?

Krisjanis Rijnieks (Kris)

What kind of Making have you specialized into?

Software development in general. Creative coding to be more specific. Raspberry Pi. Digital fabrication sometimes.

What will you show/teach at Espoo Mini Maker Faire?

I will show ofxPiMapper – projection mapping software that runs on the Raspberry Pi. I think I will also do a small workshop on how to set it up and use for a simple projection mapping project.

ofxpimapper-click-2014-03-by-irina

Tell us about a project that you are proud of?

OfxPiMapper is it currently. I released it on GitHub more than a year ago and it has more than 60 stars by now. People use it, ask questions and suggest improvements. It is the most popular openFrameworks projection mapping add-on according to ofxaddons.com. It is also featured on projection-mapping.org tools section along applications that initially served as inspiration for the ofxPiMapper project.

What skills would you like to learn? And what is your dream project?

Currently? Rhetorics (smile). How to use the heavy metal CNC mill we have at the Fab Lab Berlin. I feel that I have learnt enough details (programming languages, electronics, etc.) and I feel that my own hands and time are not enough anymore. Project management, how to transfer ideas to other people – that is something I would like to know more of. Talking of dream projects I think there are two kinds – ones related to tinkering alone, others to solving bigger problems at a greater scale. A dream project of the former is simple – creating a custom knob and slider based VJ controller (it is hard to believe, there are a lot of fancy controllers on the market, but nothing that I find perfect for projects in my imagination). As for the greater problems – time machine will do. Something that could make people of different cultures hate each other less. Another personal one – to fly a MIG.

ofxpimapper-click-2014-01-by-irina

Photos: Irina

Värkkääjäesittelyssä: Heureka

heureka_03

Millä nimellä osallistutte Maker Faireen?

Heureka, suomalainen tiedekeskus

Millainen tekeminen on erikoisalaanne?

Tieteen popularisointi ja tunnetuksi tekeminen elämyksellisin ja oppimiseen innostavin menetelmin.

Mitä aiotte esitellä Espoon Mini Maker Fairessa (jos jo tiedätte)?

Heurekan Ideaverstaan – värkkäämisen, rakentelun ja luovuutta kehittävän toimipisteen

heureka_01

Kerro värkkäysprojektista josta olette ylpeitä.

Heurekan Ideaverstas -kokeilu kesällä 2015. Alusta alkaen keskeisenä tavoitteena on ollut luoda jotain uutta ja ainutlaatuista, luovuutta sekä vuorovaikutusta kehittävää ja Heurekan kävijöitä osallistavaa toimintaa. Tähän mennessä on kokeiltu sähköteemaa, heittokoneteemaa ja automatoja, kammesta käytettäviä mobileita. Näissä kaikissa on ollut joitain peruselementtejä, jotka edellyttävät opastusta ja ohjeita, mutta myös luova elementti, joka mahdollistaa omakohtaisten tuotosten tekemisen. On ollut yllättävää huomata, että lasten ja vielä yläasteikäisten nuortenkin kädentaidot ovat usein hyvin vaatimattomat. Tästä johtuen oikeiden työkalujen käyttö ja vaikka vain työstettävän kappaleen kiinnittäminen ruuvipuristimeen vaikuttavat olevan lapsille elämyksiä sinänsä, ja myös vanhemmat ovat usein yllättävän innoissaan juottamisesta tai poraamisesta.

Heurekan Ideaverstaat ovat toistaiseksi olleet luonteeltaan pikemminkin low kuin high tech. Toisaalta uusi sukupolvi hallitsee epäilemättä älypuhelimet ja touchscreenit paremmin, kun yksinkertaiset perustyökalut, joten niiden käytön harjoittelu on tärkeää. Asiakkaat ovat silmin nähden iloinneet henkilökohtaisesta neuvomisesta, ja vetäjille on syntynyt tunne, että nämä opastamisen ja ohjaamisen hetket ovat hyvin laadukkaita kohtaamisia ja omiaan synnyttämään elämyksiä ja positiivisia muistoja. Heurekan Ideaverstas onkin tähän astisessa toiminnassaan ollut erittäin onnistunut.

Mikä on unelmaprojektinne maker-toiminnan saralla?

Luoda Heurekaan tila, jossa värkkäämisen kaikki eri osa-alueet ohjelmoinnista, ompelemiseen, rakenteluun, 3D printtaukseen, muotoiluun sekä niiden yhdistämiseen, protoiluun ja testaamiseen on mahdollista.

heureka_02